sunnuntai, 12. toukokuu 2019

Onko saamen kielinen opetus kaikille halukkaille mahdoton toteuttaa?

 Luin saamelaislasten opetuksen ja varhaiskasvatuksen saannista Ylen sivuilta ja mieleeni nousi ajatus vääryydestä. Miksi saamelaislapsen on niin vaikea saada saamen kielistä opetusta? Mitä jos on saamelainen lapsi, jonka vanhemmat ovat puhuneet lapselle saamea koko lapsen elämän ajan ja on ollut saamen kielisessä varhaiskasvatuksessa, menee suomen kieliseen kouluun, koska lähistöllä ei ole saamen kielistä koulua, miten lapsi pärjää siellä? 

Ymmärrän kyllä, että on vaikeaa ja kallista saada opetusta moniin kuntiin ja toisaalta kunnilla ei ole edes velvollisuutta järjestää saamen kielistä perusopetusta, mutta kansalaisella on kuitenkin oikeus omakieliseen varhaiskasvatukseen varhaiskasvatuslain mukaan. 

Raha on suurin pulma opetuksen takaamiseen, koska on kallista palkata opettajia parille saamelaiselle oppilaalle. Mietin, että saamen kielinen sähköinen opetus voisi taata ongelman ainakin osittain. Se ei olisi välttämättä niin kallista ja oppilas voisi ainakin osittain opiskella saameksi, mutta opettaja opettaisi kuitenkin suomeksi. 

Luulen että, on melkein mahdotonta saada Suomen moniin kuntiin täysin saamelainen opetus ilman todella suurta ja epätodennäköistä rahoitusta. Mielestäni tärkeintä ei ole saada täysin saamen kielistä opetus vaan keksiä opetustapa, jota he kuitenkin ymmärtävät. Tämä olisi kuitenkin parempi kuin ei mitään. 

 

 

sunnuntai, 12. toukokuu 2019

Muutoksia vanhusten hoitoon?

 

Vanhusten hoito Suomessa alkaa olemaan todella huolestuttavalla tasolla, mistä kertoo myöskin jatkuvat uutisoinnit puutteista ja laiminlyönneistä vanhusten hoidossa. Asia on kuitenkin etenemässä parempaa suuntaan, toivottavasti. Ylen nettisivuilla julkaistussa uutisessa kohuotsikot vanhusten huonosta hoidosta herättivät päättäjät: vanhuspalveluiden uudistaminen nytkähti nyt eteenpäin (10.4.2019) pohditaan vanhusten hoidon nykytilannetta ja kerrotaan työryhmästä, joka valmistelee nyt täysremonttia vanhusten hoitoon. 

 

Kohuja vanhusten hoidosta kuulee nykyään todella paljon, mikä on pistänyt ainakin itseni miettimään todella paljon. En haluaisi kuvitella itselleni tilannetta, jossa muutan vanhana hoivakotiin saadakseni hoitoa, mutta todellisuudessa minua kohdeltaisiin niin kuin nykyään vanhuksia kohdellaan. Nykytilannetta vanhusten hoidossa voisi osittain kuvata jopa kiduttamiseksi. Vanhukset ovat tulleet hoivakoteihin saadakseen hoivaa ja huolehtimista, valitettavasti suurimmaksi osaksi nämä seikat jäävät toteutumatta. Kuitenkaan jokaisessa hoivakodissa asiat eivät ole näin huonosti, monet hoivakodit saavatkin positiivista palautetta elämisen laadusta ja ihanista oloista vanhuksille.  

 

Mielestäni on mahtavaa, että ministeriö on ottanut vanhusten hoidon puutteet vakavasti ja asettanut valitsemansa työryhmän korjaamaan asiaa. Muutosta ei kuitenkaan saada aikaan ihan hetkessä, minkä takia uudistus on vasta valmisteluvaiheessa. Positiivista on kuitenkin, että puutteet on huomattu ja niihin pyritään puuttumaan mahdollisimman nopeasti. 

 

torstai, 9. toukokuu 2019

Vanhusten hoito

Ylen uutisessa “Kohuotsikot vanhusten huonosta hoidosta herättivät päättäjät: vanhuspalveluiden uudistaminen nytkähti nyt eteenpäin (10.4.2019 Yle.fi) keskustellaan vanhusten huonoista hoidosta ja siihen liittyvästä vanhuspalvelulain täysremontista. Mielestäni viime aikoina on ollut aivan liikaa uutisia vanhusten huonosta hoidosta, mikä on erittäin huono juttu.  

 

Uutinen kertoo mielestäni selkeän asian, että vanhuspalvelulain pitää muuttua, koska vanhuksia pitää hoitaa kunnolla! Omaiset ovat varmasti tällä hetkellä tosi huolissaan tutuistaan, jotka ovat näissä niin sanotuissa “hoivakodeissa”. Tällä hetkellä hoivakotien vanhusten hoito on erittäin huonoa. Esimerkiksi minun mummoni oli nyt keväällä hoivakodissa ja hän sai siellä erittäin huono laatuista hoitoa. En voi itse käsittää, kuinka alas vanhusten hoito on Suomessa tippunut. Ei tietenkään kaikissa hoivakodeissa, mutta ainakin Ylen uutinen listasi kaksi hoivayhtiötä: Esperi Care ja Attendo. Mummoni oli Attendonyhdessä hoivakodissa ja hän sanoi, ettei koskaan mene enään sinne. 

 

Mielestäni on erittäin tärkeää vanhusten kannalta saada tämä ongelma nopeasti kuntoon ja olen erittäin iloinen, että sosiaali- ja terveysministeriö laittoi työryhmän hoitamaan asian. Toivon myös, että vanhuspalvelulakiin tulee erittäin isoja laatu vaatimuksia. En voi edes ymmärtää, miten vanhusten hoidon laatu on laskenut viime vuosina.                                            

 

Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10732822 

torstai, 9. toukokuu 2019

Suomalaiset tuntevat oikeutensa

 

 

Viimeisien vuosien aikana tietoturvaloukkauksista on tullut ilmoituksia ennätysmäärä tietosuojavaltuutetun toimistoon. Ihmisten tietoja, salasanoja ja erilaisia käyttäjätunnuksia on päätynyt tietoja kalastelevien hyökkääjien haltuun. 

Tietosuojavaltuutetun mukaan yleisin tapa hyökkääjällä on kalastaa henkilötietoja sähköpostiviestien avulla. Mielestäni varsinkin vanhat ihmiset ovat alttiita tällaisille kalasteluille ja nuorempien sukupolvien pitäisi informoida heitä erilaisista mahdollisuuksista, jolloin heidän henkilötietojaan voidaan anastaa vääriin tarkoituksiin.  

Nykyään ladataan paljon erilaisia applikaatioita älypuhelimille. Applikaatiot pyytävät usein oikeutta käyttää erinäisiä oikeuksia puhelimella. Applikaatioilla voidaan kätevästi kalastaa tietoja, sillä usein luotamme niihin. Tarkastelemalla pyydettyjä oikeuksia voimme välttää tietojemme hyväksikäyttöä.  

 Paras tapa välttää tietojen kalastelua sähköpostiviestien kautta on suhtautua luotettaviinkin viesteihin kriittisesti ja miettiä, mihin viestin lähettäjä tarvitsee näitä tietoja. Verkko-ostoksia tehdessä, kannattaa tarkistaa miten kauppa kertoo käsittelevänsä henkilötietoja. 

 

keskiviikko, 8. toukokuu 2019

Roskaaminen ei lopu

Ylen aiheesta tekemässä uutisessa (8.5.2019) kerrotaan kuinka varsinkin nuoret jatkavat vain ympäristön roskittamista haitoista huolimatta. Uutisessa kerrotaan, kuinka Kouvolan kaupunki on haastanut kaupungin asukkaat siivoustalkoisiin. Tarkoituksena on havahduttaa ihmisiä tajuamaan, että luonnosta on pidettävä huoli. “Jo yhden roskan poimimisella päivässä roskikseen on iso vaikutus, kun sen tekee suuri joukko ihmisiä”, kannustaa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. Uutisessa kerrotaan, että suurimmat ympäristön sotkija ovat tupakantumpit, joita kaduilta löytää koko ajan.  

 

Luonnon siistinä pitäminen pitäisi tulla jokaiselle kansalaiselle itsestään selvyytenä. Ei se ole kovin iso homma laittaa se tupakantumppi tai karkkipaperi roskikseen. Puhtaampi ympäristö on jokaiselle ihmiselle mieluisempi paikka elää. Roskittaminen ei kuitenkaan voi loppua, jos kaikki ajattelevat muiden tekevän hommat puolestaan. Samanlaisia siivouskamppanijoita olisi hyvä pitää muuallakin pain Suomea. Jokaiselle ihmiselle tulee varmasti hyvä mieli, kun saa itse vaikuttaa positiivisesti ympäristön siisteyteen. Se sama homma olisi kuitenkin tehtävissä myös niin paljon helpommalla. Vie vain asiat roskiin eikä heitä niitä kadulle, niin ei tarvitsisi järjestää tallaisia talkoita ihmisille.  

 

Lähteenä käytetty: https://yle.fi/uutiset/3-10772394